Serlachius

Serlachius Kartano

Serlachius Kartano valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämä punatiilinen kartano edustaa klassismia ja on saanut vaikutteita englantilaisesta kartanoarkkitehtuurista. Rakennuksen alakerta on palvellut museona vuodesta 1945 lähtien. Koko rakennus otettiin taidemuseokäyttöön vuonna 1984.

Vuonna 2014 taidemuseon yhteyteen valmistui puurakenteinen laajennusosa, jonka myötä taidesäätiön toiminta laajeni myös nykytaiteeseen. Laajennusosan suunnittelusta järjestettiin 2010–2011 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, ja sen voitti Barcelonassa toimivan arkkitehtitoimisto MX_SI:n ehdotus, jonka pohjalta rakennus toteutettiin. Sen kolmessa näyttelytilassa on jatkuvasti esillä kotimaisten ja kansainvälisesti tunnettujen nykytaiteilijoiden näyttelyitä.

Serlachius Kartano sijaitsee Joenniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä Melasjärven rannalla. Puisto on ollut 1930-luvulta lähtien keskeinen osa kartanon kulttuurimaisemaa, ja siellä nähdään runsaasti veistoksia. Rakennukset ja puistoon sijoitetut veistokset jäsentävät maisemaa, jonne syntyy uusia tiloja ja katsomisen paikkoja. Veistospuiston kävelytiet johdattavat kävijät sillalle ja läheiseen Taavetinsaareen, jossa voi myös nähdä kesäaikaan taidetta.

Mies valokuvaa aurinkoisella säällä hirvi-veistosta.
Serlachius Kartanolta avautuu kaunis näkymä puistoon.
Nainen ja mies ihailevat Helene Schjerfbeckin öljymaalausta Punaposkinen tyttö 1927.
Helene Schjerfbeckin öljymaalaus Punaposkinen tyttö (1927).

 

 

 

 

 

 

 

Serlachius Pääkonttori

Vaikuttava Valter ja Bertel Jungin suunnittelema museorakennus valmistui G. A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttoriksi vuonna 1934. Vuorineuvos Gösta Serlachius halusi luoda siitä yhtiönsä käyntikortin. Klassismia ja funktionalismia edustava pääkonttori koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa parhaalla tekniikalla. Entinen pääkonttori siirtyi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omistukseen vuonna 2000. Yleisölle museo avattiin mittavan peruskorjauksen jälkeen vuonna 2003. Siitä tuli taidesäätiön toinen museo.

Mäntän keskustassa toimivan Serlachius Pääkonttorin näyttelyt liittyvät mesenaattitoimintaan ja Mäntän tehdasyhteisön kehittymiseen sekä taiteeseen. Useat näyttelyt avautuvat kävijöille multimedioiden ja tarinoiden kautta. Myös ryhmille tarjottavissa palveluissa näkyy dramatisoitu historia ja vuorovaikutteisuus.

Valaistun Serlachius Pääkonttorin edessä on lunta ja sen taustalla tummansininen talvitaivas.
Serlachius Pääkonttori talvisena päivänä.
Kaksi naista istuu pyöreän pöydän äärellä kahvilla. Taustalla oleva seinä on täynnä mustavalkoisia valokuvia.
Serlachius Pääkonttorissa voi poiketa vaikka kahville.